Tänään hesarissa oli mielipidekirjoitus koulutuksen vaikutuksesta työnhakuua. Kirjoitta pohti miksi ei ole päässyt edes haastatteluun vaikka on koulutettu ja hyvin arvosanoin valmistunut. Henkilö oli hakenut valtiolta assistentin tehtäviä joihin oli valittu etupäässä alemman tutkinnon suorittaneita, ei aina edes samalta alalta, tai ei tutkintoa vielä edes ollenkaan.

Ensimmäinen huomio on että koulutus ei merkitse em. tehtävissä paljoakaan. Miksi maisterin pitäisi pyrkiä assariksi? Asssarin tehtäviin ei mielestäni edes kannata ottaa korkeasti koulutettua henkilöä koska on todennäköisestä että hän pyrkii parempiin tehtäviin myöhemmin. Olen tämän todennut itsekin että on hankalaa palata siihen mistä on lähtenyt kun on kouluttautunut ja edennyt tehtävissä.

Itse arvostan koulutusta. Tämä johtuu surkeasti menneestä peruskoulusta mutta ammattikoulussa pääsin loistamaan ja löysin urasuunnan. Nyt olen ottanut menetettyä aikaa takaisin opiskelemalla lisää aina kun on mahdollista. Aion hakea yhteshaussa vaikka tähtäimessä onkin työpaikka.

Olen huomannut että kaikki työnantajat eivät arvosta koulutusta. Varsinkin ns. rivi-suunnittelijan hommissa koulutusta ei arvosteta, etenkään konsulttitoimistoissa. Asiakas ei maksa lisää vaikka saisikin koulutetumman tekijän. Sensijaan yrityksissä joissa on omat tuotteet ja jatkuva tuotteen parantaminen koulutus on arvostetumpaa. Kun kouluttautuu omaksi ilokseen ja luottaa koulutuksen tuovan paremman tulevaisuuden ei homma mene hukkaankaan. Isoin osa avoinna olevista tehtävistä on ns. rivi-hommia. Työnhakijan on osattava myyä itsensä kouluttautuneenakin olevan tehtävän arvoinen. Sain juuri muuten pakit tehtävästä juuri laajan kokemuksen ja koulutuksen vuoksi. Onneksi yrityksessä on paikka avoinna joka vastaisi paremmin laajaa kokemustani joten en lannistunut.

Mutta mitä sanoisin hesarin nimimerkille: Jatka hakemista ja hanki vaikka teknologiakoulutusta jonka avulla voit edetä yrityksiin joissa tarvitaan monipuolista kielitaitoa.